Juhannusperinteet ja juhlan historiaa

Juhannukseen kuuluu paljon perinteitä, joilla on usein pitkä historia. Merkittävin on ehkä juhannuskokko, joka roihuaa ylväänä usein veden ääreen tai vesien päälle rakennettuna. Tulella on puhdistava merkitys. Sillä peloteltiin pahoja henkiä, ja kokon ääreen kokoontuminen toi onnea. Kokon poltto on levinnyt kaikkialle Suomeen idän kautta.

Siivoa ja syö hyvin

Perinteisen juhannussiivon jälkeen nuoret ja vehreät juhannuskoivut on tuotu ovenpieltä koristamaan. Koivun oksia asetettiin myös peilien pieliin ja vaaseihin. Koteihin tuotiin myös syreenin kukkivia oksia, juhannustuomia sekä muita alkukesän kukkivia ja tuoksuvia kasveja. Niillä samalla lepyteltiin talon hyviä henkiä, jotka yleensä ihastuivat puhtaudesta ja siisteydestä. Perinteet vaihtelevat suuresti eri puolilla Suomea.

Juhannusruokiin kuuluivat perinteisesti maitoruuat ja herajuusto, koska maalaistaloissa oli usein juuri tähän aikaan poikivia lehmiä. Luonnon marjat ovat erittäin harvoin kypsiä juhannuksena, ellei kevät ole ollut huomattavan lämmin.

Perinteisesti juhannuksen aikaan hakeudutaan veden ääreen juhlimaan, ja tähänkin löytyy selitys veden puhdistavasta vaikutuksesta. Eipä siis ihme, että kirkko asetti Johannes Kastajan merkkipäivän juuri juhannukseksi.

Juhannus tuo onnea ja iloa taloon

Kirkollisista tapahtumista myös juhannushäillä on sekä onnea tuottava maine että romanttinen sanoma. Häitä ja juhannusta muutenkin tanssitaan, ja tähän juhlaan kuuluu myös muu rymyäminen ja ilonpito. Jopa juopottelua suositeltiin juhannuksena, että saataisiin pahat henget todella pelästymään meteliä ja pakenemaan paikalta. Meillä suomalaisilla taitaakin olla runsaasti henkiä karkotettavana.

Kaikenlainen kokoontuminen juhannuksen aikaan on katsottu hyvää onnea tuottavaksi. Nykyperinne on tästä jatkanut omilla juhlillaan, joten Juhannuksena saamme nauttia monista yleisistä tilaisuuksista, kuten esimerkiksi musiikkijuhlista. Vuosittain juhannusta rakennellaan esimerkiksi Kalajoella, Tampereella sekä Ylläksellä. Monilla muilla paikkakunnilla on oma juhannusviettonsa, joilla on jo pitkä perinne takanaan.

Juhannukseen kuuluu Suomen lipun vetäisy salkoon, jossa se saakin olla seuraavaan päivään asti. Tämä on ainoa päivä, kun lippua ei lasketa, koska aurinkokaan ei laske.