Juhannus, tuo yöttömän yön juhla


Vanha kansa uskoo, että keräämällä seitsemän eri kukkaa tyynynsä alle näkee unta juhannusyönä tulevasta sulhasestaan. Saunan jälkeen käytetyn vastan voi heittää saunan katolle ja vihdan varsi osoittaa riitin tekijälle mistä suunnasta tuleva kosia saapuu.

Uskoo ken haluaa, mutta juhannuksen valkeaan yöhön on liitetty vuosisatojen ajan taikauskoa, uskomuksia ja ennustuksia. Nykypäivänä juhannuksen juhlijat ympäri Suomen kokoontuvat perinteisten kokkojen ympärille tunnelmoimaan yötöntä yötä ja viettämään aikaa ystävien ja perheen kesken. Pahoja henkiä kokoilla tuskin enää varsinaisesti karkotetaan mutta elävä tuli luo taianomaisen tunnelman ympärilleen.

Kotimaassa juhannuksena on tarjolla lukemattomia tapahtumia, joihin juhlijat voivat suunnata oman kiinnostuksensa mukaan. Tarjolla on musiikkia laidasta laitaan erilaisten festivaalien ja musiikkitapahtumien muodossa. Festareilla esiintyy niin nousevia kuin nimekkäitäkin artisteja Suomesta ja ulkomailta.

Tanssin ystäville juhannuksena on tarjolla perinteisesti lavatansseja, kansantanhuja ja tietenkin juhannussalon ympärillä voi tanssia vaikka ihan omassa kotipihassa. Vaikka juhannus ei olekaan kirkollinen juhlapyhä kuului vanhaan aikaan aattopäivään juhannuskirkko, joka on edelleen joillekin perheille tärkeä perinne muun juhlahumun lisäksi.

Monet perheet suuntaavat juhannuksena omalle tai ystäviensä mökille ja suurimmat kaupungit ovatkin juhannuksena aavemaisen tyhjiä. Mökeillä vietetään railakkaita kekkereitä syöden ja juoden kesältä maistuvia juomia ja ruokalistaa suunnitellaan usein pitkään ja hartaasti. Juhannus ei tietenkään ole täydellinen ellei juhlintaa kruunata saunalla ja uudella vihdalla.