Istuttaminen keväällä ja alkukesästä

gardening_93171472

Vuotuisten puutarhan kevättöiden aloittaminen Suomessa vaatii puutarhurilta malttia. Maa sijaitsee pohjoisessa ja on maantieteellisesti kovin pitkä. Kun etelässä maa on jo sula ja yöt taatusti plussan puolella, saattaa pohjoisessa vielä olla lumi maassa, maa paksussa roudassa ja pakkasia päivälläkin. Sen vuoksi on vaikea antaa istutusten aloittamiseen ohjeita, jotka aukotta pätevät kaikissa osissa maatamme.

Nyrkkisääntönä voidaan todeta, että istutustyöt voi aloittaa, kun yöpakkaset ovat ohi ja routa on sulanut. Joskus on myös syytä odottaa, että maa hiukan kuivahtaa.

Jotta istuttamasi taimet varmasti alkavat kasvaa ja menestyvät puutarhassasi, kannattaa sinun selvittää, millä kasvuvyöhykkeellä puutarhasi sijaitsee. Tällä tavalla taimien valitseminen ja niiden oikea-aikainen istuttaminen varmasti onnistuvat.

Kasvuvyöhykekartta on laadittu erityisesti hedelmäpuiden ja puuvartisten koristekasvien menestymistä silmällä pitäen, joten esimerkiksi pensasaitaa suunnittelevan kannattaa perehtyä asiaan.

Juhannusjuhla unelmiesi puutarhassa

Suomalaiset viettävät juhannusta ulkona. Oman puutarhan saattaminen juhlakuntoon on monen puutarhurin alkukesän ensimmäinen ponnistus. Luonnon kukat ovat juhannuksen aikaan usein parhaimmillaan, mutta useat puutarhakasvit kukkivat vasta myöhemmin.

Kesäkukkia maahan, ruukkuihin ja amppeleihin istuttamalla saa helposti kukkaloistoa puutarhaan jo alkukesällä. Mikäli käytössä on pienikin muovihuone tai hyvät ikkunalaudat, kannattaa kesäkukkien taimet kasvattaa itse siemenestä. Valikoima on tällöin huomattavasti suurempi, ja runsaankin taimimäärän saa edullisesti.

Aidoista näkösuojaa puutarhaan

Puutarhan viihtyvyyteen vaikuttaa ratkaisevasti sen suojaisuus, ja onnistuneet pihajuhlatkin edellyttävät jonkin verran yksityisyyttä. Pensasaidat ovat yksi mahdollisuus suojata puutarhaa tuulilta ja luoda henkilökohtaista tilaa.

Taimiliikkeet toimittavat nykyisin myös huomattavan korkeita taimia, joten pensasaidan kasvua suojaavaksi elementiksi ei enää tarvitse odottaa vuosia. Esimerkiksi kultatuija on viehättävä kasvi, jota toimitetaan myös valmiin aidan korkuisena.

Suomessa puutarhajuhlia suunnittelevan täytyy aina varautua myös sateisiin. Mikäli puutarhassanne juhlitaan joka kesä, kannattaa ilman muuta sijoittaa kunnolliseen juhlatelttaan tai rakentaa puutarhaan kiinteä huvimaja tai grillikatos. Myös pergola suojaa jonkin verran sateelta, mikäli siihen valitaan köynnöstämään riittävän tiiviskasvuisia lajikkeita. Köynnöstävistä kasveista esimerkiksi monet kärhöt kukkivat kuitenkin vasta juhannuksen jälkeen, mutta amppeleilla saa luotua juhannuksen kukkaloistoa myös pergolaan.

Juhannus kaupungissa

Midsummer Suomi

Suomalaiset mieltävät juhannuksen juhlaksi, jota voi ja kuuluu viettää vain maalla, mielellään veden ääressä perheen ja ystävien ympäröimänä.

On kuitenkin yhä enemmän heitä, jotka eivät voi tai halua lähteä juhannusta viettämään omia kotikulmiaan kauemmas. Jo pelkät juhannusliikenteen ruuhkat ovat monille niin stressaava kokemus, että he mieluummin jäävät kotiin jussiksi ja suuntaavat maalle sitten seuraavana viikonloppuna, kun rannoillakin on rauhallisempaa.

Suomen kaupungeissa on keskikesän juhlan aikaan huomattavan rauhallista, mutta toisin kuin aikaisemmin, moni ravintola on auki. Terassin pöydän ääreen mahtuukin kesäisen juhlan aikana huomattavasti helpommin istumaan kuin tavallisena viikonloppuna. Myös kaupoissa käyminen on juhannuksena mahdollista, sillä jonoista ei totisesti tarvitse kärsiä.

Monissa kaupungeissa on perinteisen juhannuksen viettäminen mahdollista. Esimerkiksi Helsingissä kokkoa pääsee katsomaan Seurasaaren juhannusjuhlille tai vaikkapa Kumpulan siirtolapuutarhan kokkojuhlaan. Pihlajasaareen taas voi tehdä miellyttävän vuorolaivaretken ja nauttia perinteisestä rantasaunasta sekä uimisesta. Merimaisema ei kalpene suomalaiselle järvimaisemalle, sillä tunnelma on hiljaisilla pääkaupungin rannoilla suorastaan ihmeellinen.

Kaupunkijuhannuksesta tekee erityisen mukavan se, että huonojen säiden sattuessa vaihtoehtoja on muitakin kuin ahtautua isolla porukalla pieneen mökkiin tai pahimmassa tapauksessa telttaan, joka jossakin vaiheessa antaa periksi ja kastuu läpi. Kaupunkilainen voi nauttia keskikesästä ja sen ihanuudesta kotoaan käsin ja palata kodin suojiin sään kääntyessä koleaksi. Kotona voi sitten katsella juhannuksen viettoa televisiosta, jos sää on liian perinteinen.

Riemukkaita pelejä kesälomalaisille

summer games

Kesä on loistavaa aikaa kokoontua ja järjestää hauskoja hetkiä yhdessä. Pelaaminen on mukavaa ajanvietettä kaikenikäisille. Pelit eivät kuulu ainoastaan lapsille, vaan erilaisia versioita on tarjolla myös aikuisille. Pelaaminen on lapsille kehittävää ja aikuisille rentouttavaa. Pelien ja leikkien kautta lapsi oppii uusia asioita ympäristöstä ja aikuisilla taas on mahdollisuus heittäytyä lapsenmielisiksi ja irtautua arkisista raameista.

Leikkiminen ja pelaaminen kuuluvat olennaisesti kulttuuriin eikä niiden osuutta kehitykseemme tule väheksyä. Nykyisin lelukaupat ovat pullollaan leluja ja pelejä, joten aktiviteettitarjonnasta ei pitäisi olla pulaa. Usein pienen lapsen mielenkiinto keskittyy kuitenkin yksinkertaiseen tavaraan, kuten kattilan kannella leikkimiseen, kun kalliit ja monimutkaiset lelut saattavat unohtua nurkkaan. Aiemmin lasten leikkimisestä iso osa kului leikkivälineiden rakentamiseen ja niiden hankkimiseen. Keppejä, käpyjä ja kiviä metsästä tai käytettyjä jogurttipurkkeja ja narunpätkiä keräiltiin kodin varastoista. Kehittävien lelujen idea oli valmistaa lelut ja pelit itse, mutta nykyisin kehittäville leluille on kaupoissa oma osastonsa.

Lasten tavoin myös aikuiset nauttivat spontaaneista ja luovista leikeistä, jotka usein vaativat vain heittäytymistä tilanteeseen. Nauraminen maha kippurassa, aivotyöskentely ja yhdessä tekemisen meininki on mitä hauskinta toimintaa hyvällä porukalla. Lapsille leikki on työtä kun taas aikuisille se voi olla stressin karkottamista, sosiaalisten suhteiden luomista ja vapaata luovuuden pirskahtelua.

winner

Hauskoja leikki-ideoita kesän tapaamisiin ovat muun muassa:

Kesäolympialaiset

Nämä voi järjestää mökillä tai pihamaalla. Kesäolympialaiset sopivat kaikenikäisille ja isossa porukassa voidaan jakaa porukka lasten ja aikuisten kesken eri joukkueisiin. Olympialaislajeihin on helppo löytää tarvikkeita kotoa, joten niihin ei tarvitse panostaa paljon rahallisesti. Lajien tarkoitus on pitää hauskaa eikä näissä kisoissa suoriteta hampaat irvessä. Lajeina voivat olla esimerkiksi seuraavat hassut jutut:

  • Pussihyppy
  • Kananmunankuljetus lusikalla
  • Pallonheitto
  • Juoksukilpailu yhdellä jalalla hyppien
  • Köydenveto

Tarvikkeita kaikkiin lajeihin, kuten pusseja, lusikoita, kanamunia, pallo ja köysi, löytyy useimmiten kotoa. Tyyli on vapaa ja aika kuluu kuin siivillä. Olympialaisten tuoksinassa saa taatusti nauraa, sillä monikaan laji ei luonnistu ihan helposti – tipahtelevat kanamunat ja pussihyppy kokeilut päättyvät usein remakkaan naurukonserttiin. Kesäolympialaisissa on hyvä muistuttaa kilpailijoille, että kyseessä on leikkimielinen hauskanpito, jossa voitto ei ole tärkein. Tärkeintä on yhdessä oleminen ja tekeminen. Palkintoina voivat olla hauskat paperista valmistetut mitalit, maistuvat herkut tai itse tehdyt pokaalit.

Pokeriturnaus kavereiden kesken

poker-2Hyvät puhelimet ja nettiyhteydet ovat tuoneet pelaamiseen uusia ulottuvuuksia. Puhelimia kannattaa hyödyntää osana pelejä, sillä niiden avulla on helppo luoda tunnelmaa. Pokeripeli sopii hienosti esimerkiksi mökkireissun tai telttaretken lisäohjelmistoksi. Todellista pokeriturnauksen tunnelmaa saa luotua puhelimeen ladattavalla Pokerstarsin kello-sovelluksella. Kello-ohjelmassa on hyvä työkalupakki, johon voi luoda pelaajatiimille oman joukkueen kelloineen ja sisäänostotoimintoineen. Mökin pirttipöytä tai ilta teltassa muuttuu helposti mukavaksi pokerinturnaukseksi.

Kuvakilpailu joukkueittain

Lähes jokaisella on nykyisin älypuhelin, jossa on kohtalainen tai hyvä kamera. Puhelin kulkee mukana joka paikkaan, joten yhteisiin iltamiin voidaan järjestää kuvakilpailu. Pelin järjestäjä jakaa ryhmän muutaman hengen joukkueisiin ja antaa jokaiselle itse laatimansa listan kuvauskohteista.

Kuvauskohteet voivat olla esimerkiksi seuraavanlaisia: naapurin eläin, tervehdi vastaantulijaa, vihreä auto, heitä kuperkeikka julkisella paikalla jne. Lista kannattaa laatia hieman erilaisiksi kaikille, jotta vältytään ruuhkilta samoilla kuvauspaikoilla. Listan ensimmäisenä suorittanut ja kuvat kameraan napannut ryhmä julistetaan voittajaksi. Hauskin osuus on kuitenkin vielä edessä pain. Kun kaikki ovat palauttaneet kuvansa, voidaan niitä katsella yhdessä tai järjestää kaikkien kuvista vaikkapa diaesitys.

mobile photo

Pelejä aikuiseen makuun

Aikuisten kesken leikitään hieman eri tyylillä kuin lasten. Leikkien tyyli riippuu porukan keskinäisistä suhteista ja koosta. Pienellä ja tutulla porukalla voidaan tehdä enemmin tunnustuksia ja, kun luottamus on vahva, ei pelaajia pelota heittäytyä mukaan menoon. Isommalla porukalla voidaan keskittyä hauskoihin peleihin, joiden tarkoitus on tutustua paremmin toisiin ja monesti ne toimivatkin tutustumista helpottavina siltoina. Aikuisille sopivia leikkejä ovat esimerkiksi pullonpyöritys, jossa voidaan tehdä tunnustuksia tai suorittaa toiminnallisia tehtäviä. Muita hyviä ideoita illanistujaisiin ovat esimerkiksi ennustukset, pantomiimiesitykset, sanaselitykset ja pöytäpelit.

Lastenkutsut

Lasten synttäreille tai kutsuille kannattaa varata hieman ohjelmaa. Leikkejä ei tarvitse olla kuitenkaan paljon, sillä lapsilla on luonnollinen tyyli keksiä puuhaa itsekin. Vettä kengässä, onginta ja lankakerä ovat hauskoja leikkejä, joiden järjestäminen on helppoa. Lapset nauttivat leikkimisestä ja kutsut ilman ohjelmaa saattavat päätyä melko kaoottiseksi tapahtumaksi. Ohjelma kannattaa suunnitella lasten määrän ja iän mukaan.

Juhannus, tuo yöttömän yön juhla


Vanha kansa uskoo, että keräämällä seitsemän eri kukkaa tyynynsä alle näkee unta juhannusyönä tulevasta sulhasestaan. Saunan jälkeen käytetyn vastan voi heittää saunan katolle ja vihdan varsi osoittaa riitin tekijälle mistä suunnasta tuleva kosia saapuu.

Uskoo ken haluaa, mutta juhannuksen valkeaan yöhön on liitetty vuosisatojen ajan taikauskoa, uskomuksia ja ennustuksia. Nykypäivänä juhannuksen juhlijat ympäri Suomen kokoontuvat perinteisten kokkojen ympärille tunnelmoimaan yötöntä yötä ja viettämään aikaa ystävien ja perheen kesken. Pahoja henkiä kokoilla tuskin enää varsinaisesti karkotetaan mutta elävä tuli luo taianomaisen tunnelman ympärilleen.

Kotimaassa juhannuksena on tarjolla lukemattomia tapahtumia, joihin juhlijat voivat suunnata oman kiinnostuksensa mukaan. Tarjolla on musiikkia laidasta laitaan erilaisten festivaalien ja musiikkitapahtumien muodossa. Festareilla esiintyy niin nousevia kuin nimekkäitäkin artisteja Suomesta ja ulkomailta.

Tanssin ystäville juhannuksena on tarjolla perinteisesti lavatansseja, kansantanhuja ja tietenkin juhannussalon ympärillä voi tanssia vaikka ihan omassa kotipihassa. Vaikka juhannus ei olekaan kirkollinen juhlapyhä kuului vanhaan aikaan aattopäivään juhannuskirkko, joka on edelleen joillekin perheille tärkeä perinne muun juhlahumun lisäksi.

Monet perheet suuntaavat juhannuksena omalle tai ystäviensä mökille ja suurimmat kaupungit ovatkin juhannuksena aavemaisen tyhjiä. Mökeillä vietetään railakkaita kekkereitä syöden ja juoden kesältä maistuvia juomia ja ruokalistaa suunnitellaan usein pitkään ja hartaasti. Juhannus ei tietenkään ole täydellinen ellei juhlintaa kruunata saunalla ja uudella vihdalla.

Juhannuksen vaatetus


Mitä sitä laittaisi päällensä? Tuo on ikuinen kysymys, ainakin naisten päässä heidän seisoessaan vaatekaapin ovella.

Juhannuksen pukeutumiseen vaikuttavat tietenkin päivän sää ja sitä juhannuksen sääennustetta kuunnellaan kokoa viikon ajan radiosta, TV-uutisten säästä, keskustellaan kahvipöydässä työpaikalla ja ihmetellään iltapäivälehtien uutisoinneista. Kaikki haluavat tietää paistaako juhannuksena, vai sataako ja suunnitelmia tulee mahdollisesti muuttaa.

Jos juhannuksen juhlia on suuntaamassa festareille, tulee mukaan pakata hellevaatteiden lisäksi sadetakki ja mahdollisesti myös kumisaappaat. Moni musiikkitapahtumapaikka muuttuu mutavelliksi parin päivän jälkeen sateisessa kelissä ja sandaaleissa on ikävä tallustaa. Kaupunkijuhannusta suunnittelevan ei tarvitse olla niin varautunut, sillä huonon ilman sattuessa kohdalle, voi sadetta pitää ravintoloissa ja kahviloissa, kunhan ensin tarkistaa kuinka mikäkin paikka on juhannuksena auki. Mökillä juhannustaan viettävä voi seurasta riippuen rentoutua valitsemassaan asussa.

Moni suomalainen pukeutuu mökillään vuosikymmenten takaisiin vanhoihin vaatteisiin, saattaa viettää koko kesälomansa ilman paitaa ja samoissa shortseissa, tai järven ollessa lähellä oleilla pelkästään uima-asussa. Mökkikansa ei ole niin tarkkaa siitä onko vaatetus viimeisen muodin mukaista, kunhan se on mukavaa päällä ja säähän sopivaa. Ja tietenkin päässä mökkiläisellä on aina joko mainoslippis tai hellehattu.

Juhannuksena lavatansseihin suuntaavan tulee miettiä asua rentoa mökkiläistä tarkemmin. Lavatanssit ovat oiva paikka ottaa kaapista se ihana rimpsuinen kukkamekko, tai suorat housut ja liivi paitapuseron päälle, prameaa rusettia unohtamatta.

 

Viisi asiaa, joita et ehkä tiennyt juhannuksesta


Juhannusta juhlitaan Suomen lisäksi mm Virossa, Norjassa, Ruotsissa, Latviassa ja Liettuassa. Jokaisella maalla on omat perinteensä ja historiansa tälle keskikesän juhlalle, mutta kaikkien historiassa on yhdistävänä tekijänä hieman taikauskoa ja riittejä, joiden uskotaan tuovan hyvää onnea.

Yleisesti juhannusaattoa vietetään kesäkuun 20.–26. päivä ja juhannuspäivä on vuoden pisin päivä. Pohjoisimmissakaan juhannusta juhlistavissa paikoissa aurinko ei laske mailleen tämän keskikesän juhlan aikana ja valosta voi nauttia vuorokauden ympäri.

Olipa juhannuksen viettotapa ja paikka mikä tahansa, tästä valon juhlasta nauttii varmasti jokainen iästä riippumatta. Tässä muutama nippelitieto juhannuksesta ja sen vietosta juhlana, joita et ehkä vielä tiennyt.

  • Itävallan Tirolissa juhlistetaan juhannusta sytyttämällä vuorille tulia. Kyseinen perinne on peräisin keskiajalta ja vuonna 2010 UNESCO julisti tämän perinteen maan kulttuuriperinnöksi.
  • Kuldigan nimisessä kaupungissa, Latviassa, on juhlistettu vuodesta 2000 lähtien juhannusta kaupungin läpi kulkevalla alastonjuoksulla. Juoksijat palkitaan lopuksi oluella ja juoksu tapahtuu aina aamukolmelta.
  • Virossa juhannuskokon koko vaikuttaa pahojen henkien poissa pysymisen aikaan – mitä suurempi kokko, sitä kauemmin pahat henget pysyvät loitolla. Lisäksi uskotaan, että kotitalo tuhoutuu tulipalossa, jos omistaja ei sytytä kokkoa juhannuksena.
  • Suomalaisin perintein juhannusta vietetään myös Uusi Suomi -alueella Kanadassa, Saskatchewanin provinssissa, sillä alueella asuu kanadansuomalaisia.
  • Pohjois-Suomessa piha koristellaan lehtevien juhannuskoivujen sijaan juhannuskuusilla, joka karsitaan niin että vain latvatupsu jää jäljelle.

Pohjoisen juhannus


Suomessa Keski- ja Pohjois-pohjanmaalla lehtevien juhannuskoivujen sijaan pihaa koristavat vanhan perinteen mukaan kuuset, joksi metsästä valittiin pitkä ja hoikka yksilö. Kuusi oksittiin ja karsittiin paljaaksi, jättäen vain latvus paikoilleen. Kuusi seisoi perinteisesti pihalla aina Kekri-juhliin, eli sadonkorjuujuhliin asti.

Vanhaan aikaan pohjoisen ruokaperinteeseen kuului juhannuskeitto ja juhannusjuusto. Maidosta juhannusta ja muita juhlia varten valmistettiin kotijuustoja ja viilejä, joista erikoisuutena punainen herajuusto. Talviseen aikaan pohjoisessa Suomessa aurinkoa ei näy moneen viikkoon ollenkaan, joten juhannus tarjoaa valoisilla öillään toisen ääripään talven pimeyteen, sillä Napapiirin tuntumassa juhannuksena aurinko ei laske laisinkaan.

Ennen juhannukseen liittyi paljon taikauskoa ja uskottiin, että varsinkin juhannusaatto ja -päivä ovat otollista aikaa erilaisille ennustuksille. Riitit ja juhannuksen taikamenot ennustivat joko satokauden tulosta, karjaonnea tai naimaonnea. Moniin taikoihin ja loitsuamiseen kuuluu tradition mukaan alasti oleminen. Juhannuskokkojen polttaminen oli yleisempää ennen 1900-lukua juuri Pohjois-Suomessa, josta tapa levisi sittemmin myös muuhun Suomeen. Perinteisesti kokoilla on karkotettu pahoja henkiä.

Kaikkialla Suomessa perinteisiin kuuluu juhannussauna ja pehmoinen kesävihta. Juhannusaatto ei ole virallinen pyhäpäivä, mutta useimmiten työpaikoilla se luetaan vapaapäiväksi. Juhannuspäivä on Suomessa ja Ruotsissa lauantai, joka osuu aikajaksolle 20.–26. kesäkuuta. Suomessa vuoteen 1954 juhannus oli viikonpäivästä riippumatta aina kesäkuun 24:s päivä. Latviassa, Virossa ja Norjassa 24. kesäkuuta on edelleen aina virallinen juhannuspäivä.

Juhannusillallinen

Juhannuksen illallinen ei yllä tärkeydessään joka perheessä joulun illalliseen, mutta se ei tarkoita sitä että siitä puuttuisi tunnelmaa tai että sitä suunniteltaisiin yhtään vähempää. Illallinen saattaa olla vähemmän muodollinen kuin monen muun juhlapäivän päivällinen, sillä perinteisesti suomalaiseen juhannukseen kuulu saunominen.

Saunassa saatetaan viettää aikaa tuntejakin, jos välillä pulahdetaan paljussa tai järvessä. Saunaan ei välttämättä mennä suurella joukolla, joten illallinen saattaa olla katettu monessakin erässä jos juhlijoita on enemmänkin paikalla – saunominen kun saattaa kestää iltapäivästä myöhään yöhön.

Mökkeilyyn kuuluu usein tärkeänä osana grillaaminen ja kesäruokaan grilliherkkujen lisäksi uusia perunoita ja silliä, jos ne kuuluvat seuran herkkujen listalle. Moni maalle matkaava nauttii juhannuksena ja lomansa aikana paikallisista herkuista kuten pienten leipomoiden tuotteista, lihakauppojen erikoismakkaroista ja vaikkapa savustetuista kaloista. Nämä tekevät juhannuksen illallisesta erilaisen kuin kotona ja makukimara on varmasti erilainen kuin tavallisena perjantaina.

Festarikansa kantaa tietenkin eväänsä mukanaan tai ostaa päivällistarpeet paikan päältä erilaisista pop-up ravintoloista. Musiikkitapahtumissa ruokajuomana voi olla muovituopista nautittu olut, kun taas omalla tai ystävän mökkiterassilla juhlijan kädessä saattaa olla kalliimpikin viini. Jos juhannuksen viettoon on päättänyt jäädä kaupunkiin, on avoinna olevissa ravintoloissa luultavimmin enemmän tilaa kuin tavallisena viikonloppuna. Mutta koska suomalaiset matkaavat tyypillisesti kaupungeista pois juhannuksen viettoon, on hyvä tarkistaa, että lempi-ravintola on todella aattona auki, ennen kuin tekee tarkempia illallissuunnitelmia.

2000-luvun juhannustraditiot


Vaikka nykyaikana ei juhannuksen yötön yö enää merkitsekään sitä, että ihmiset pelkäisivät liikkeellä olevia kummituksia tai ajattelisi, että auringon taivaalla olo olisi magiikkaan liittyvää, juhlitaan juhannusta silti melko perinteisin tavoin vielä tänäkin päivänä.

Moni siivoaa kotinsa edelleen perusteellisesti, sillä kesä on mukava ottaa vastaan puhtain ikkunoin ja jos mahdollista, suomalainen lämmittää tietenkin saunan juhannuksen kunniaksi – vaikka ei sitä samalla tavoin koristelisikaan kuin vuosisata sitten.

Suomalaiselle juhannus on perheen ja ystävien juhla, juhlittiin sitä mökillä, festareilla tai lavatansseissa. Juhannus merkitsee edelleen keskikesää, useimmiten kesäloman alkua ja lupaa rentoutua hyvässä seurassa. Edelleen ihmiset keräävät kukkia tyynynsä alle, kuin vuosisatoja sitten, nähdäkseen unta tulevasta sulhasestaan. Teinitytöt jatkavat näin traditiota, vaikka eivät riitteihin varmasti uskoisikaan – eihän sitä koskaan tiedä, juhannuksessa kun on aina vähän taikaa.

Ihmiset kokoontuvat ympäri Suomen maata kokkojen ympärille, vaikka tarkoituksena ei olekaan karkottaa enää pahoja henkiä on kokko ennen kaikkea kaunista katseltavaa ja tuo juhannukseen sen tietyn tunnelman. Hyvä ruoka ja juoma kuuluvat kotimaiseen juhannusperinteeseen ja yleisimmin kaikki suuntaavat pois suurimmista kaupungeista, aivan kuin palatakseen juurilleen maalle ja metsän lähelle.

Nykyaika on tuonut mukanaan uusia perinteitä, joita kukin kuppikunta sekoittaa oman perheensä juhannustapoihin. Oli perheen nykyiset traditiot juhannuksena sitten tikkakisat, kroketti-ottelut tai ihan vain grillaaminen, on niille kaikille yhteistä kesäinen tunnelma ja yhdessäolo.

1900-luvun juhannustraditiot


Sanotaan, että rakkaalla lapsella on monta nimeä ja juhannusta kutsutaan milloin mittumaariksi, milloin jussiksi ja toisinaan yöttömän yön juhlaksi ja myös virallisemmin kesäpäivänseisaukseksi.

Juhannuksen nimi tulee kristillisestä juhlasta, Johannes Kastajan syntymäpäivästä. Juhannusta Suomen lisäksi juhlitaan myös mm Virossa, Ruotsissa ja Norjassa. Suomalaiseen juhannusperinteeseen kuuluu juhannussauna ja pehmeä kesävihta, juhannussalko, juhannuskokko, juhannustanssit, juhannuskirkko ja erilaiset juhannusyön taiat. Juhannus on virallinen liputuspäivä ja lippu on poikkeuksellisesti salossa läpi koko yön.

Vanhastaan juhannukseen kuuluu erilaisia riittejä, taikoja ja uskomuksia, jotka sitten tuovat tekijälleen joko naimaonnea tai hyvää satoa. Perinteisiin juhannuksen juhlaan valmistauduttiin tekemällä juhannussiivous ja tuomalla oven pieliin juhannuskoivut. Vuoden pisimpiä päiviä on kutsuttu juhannusviikolla pesäpäiviksi, koska silloin auringon nähtiin olevan kuin pesässä kun se ei seurannut vuoden muun kierron tapaista laskua ja nousua. Tämän toiminnan uskottiin olevan taianomaista ja entiseen aikaan uskottiinkin henkien ja kummitusten liikkuvan vapaana maan päällä.

Suomalaiseen vanhaan juhannusperinteeseen on aina kuulunut juopottelu ja meluaminen, sillä entiseen aikaan uskottiin että nämä edistävät hyvää satoa. Juhannuskokoilla karkotettiin pahoja henkiä ja niiden polttotapa levisi koko maahan 1900-luvun aikana, nykyäänkin kokkojen ympärille kokoonnutaan edelleen ihastelemaan ja tunnelmoimaan juhannusyönä. Perinteisesti kesäaika on vilkkainta hääaikaa, vaikka talonpoikaiskulttuurissa häitä juhlittiin yleisimmin satokauden lopussa, eli syyskuussa. Vanhoja juhannusperinteitä pidetään edelleen yllä esimerkiksi Helsingin Seurasaaressa, jossa järjestetään vuosittain perinteinen juhannusjuhla.